maanantai 15. syyskuuta 2014

Alkavaa flunssaa

Käytiin pikkupojan kans viikonloppuretkellä. Perjantaina mummulassa yökylässä, ja lauantaina vauvamiitissä ihanalla idyllisellä mökillä! Miettikääs, seitsemän vauvaa äiteineen samalla mökillä! Liekö mun kurkkukipu tarttunut mummulasta, jossa oltiin vähän puolikuntoisia, vai oonko saanut vetoa mökillä.. Jokatapauksessa viikonloppu oli ihana ja virkistävän erilainen. 




Mulla on myös ihania yhteiskuvia vauvoista, mutta niiden pikkuisten yksityisyyden vuoksi en niitä täällä julkaise :) 

Yritän parannella mun kipeää kurkkua ja välttää alkavaa flunssaa. Otan iisisti tänään, hikilenkki vaihtuu rauhalliseen kävelyretkeen pikkupojan kummitädin kanssa, ja illalla kun suuntaan joogaan jää samainen kummitäti hoitamaan pikkupoikaa. Kiitos hänelle <3


Lämmin tee ainakin tuntuu hetkeksi helpottavan kipua kurkussa. Juon vihreää teetä muutenkin päivittäin, sillä se nopeuttaa aineenvaihduntaa ja rasvanpolttoa. Tänään voisin jopa lisätä teeheni hiukan hunajaa pöpöjen taltuttamiseksi.

Tein muuten hyvän kirppislöydön! Ostin paikalliselta fb-kirpparilta niken hyväkuntoiset mutta kuraiset treenikengät vaivaisella kympillä. Pesin ja puunasin, liotin ja hankasin ja lopuksi heitin kengät nauhoineen pesukoneeseen, ja niistä tuli kuin uudet! Oon laiska googlettamaan, joten en oo ihan varma onko nää oikeasti tarkoitettu lenkkeilyyn vai sisätreeniin, mutta edellinen omistaja oli käyttänyt lenkkareina joten ulkoiluun päätyivät munkin käytössä!



Kerkesin jo sotkea kengät nurtsilla ennenkuin tajusin ottaa kuvia. Mutta aika kivat kymmenen euron kengiksi, vai mitä?

Terkuin, Viivvikatariina

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Uusia harrastuksia

Vihdoin tuli tämä viikko, kun kansalaisopiston kurssit pyörähti käyntiin! Mulla on tästä eteenpäin aina jouluun asti 4 ohjattua tuntia viikossa. Jooga, zumba, äiti-vauva tanssi sekä piloxing.

Jooga on hathajoogan alkeiskurssi aloittelijoille. Tunti oli toooosi rauhallinen, ei varsinaista liikuntaa, ainakaan siinä mielessä että hiki ei tullut. Ennemminkin vilu. Maanantai oli siis mun ensimmäinen joogakokeilu koskaan enkä juuri tiennyt, mitä odottaa. Pakko myöntää että petyin hieman. Pitkässä juoksussa jooga kuitenkin (kuulemma) tekee hyvää keholle sekä mielelle. Ja olihan hidas, rauhallinen ja hiljainen tunti äärimmäisen rentouttava. Sain ajatukset pois kotoa ja vauva-arjesta hetkeksi, ja pystyin keskittymään vain itseeni. Lisäksi kanssajoogaajien keski-ikä oli noin 60v, niin eipä ainakaan tuu mitään ulkonäkö- tai suorituspaineita ;D Aijon kuitenkin jatkaa kurssia ja tutustua tuohon suosittuun lajiin perusteellisesti.


Zumba on sitä samaa ihanaa zumbaa. Tykkään siitä niiin paljon! Kansalaisopiston kurssilla on sama ohjaaja kuin paikallisen kuntosalin zumbatunneilla, mutta hinta huomattavasti edullisempi. Sain muuten vanhan luokkakaverin innostumaan myös, joten zumbassa mun ei tarvi kulkea yksin, jes :) ja tällä tunnilla tulee hiki kyllä joogankin edestä!


Vauvatanssista oonkin kertonut jo aiemmin. Nyt ollaan alettu pikkuhiljaa suunnitella ja harjoitella joulunäytöstä. Pikkupoika pääsee esiintymään! 

Tänään illalla on sitten esimmäinen piloxing-tunti. En oo koskaan kyseistä lajia kokeilllut, eikä mulla oikeastaan oo hajuakaan millainen tunti tulee olemaan. Todennäköisesti ja toivottavasti ainakin vauhdikas! Tässä ote tunnin kuvauksesta:
Piloxing on pilateksen, nyrkkeilyn ja tanssin yhdistelmätunti. Intervallitunti, jossa nyrkkeilyosuudet nostattavat sykettä ja lisäävät nopeutta, sekä pilatesosuudet vahvistavat ryhtilihaksia tehokkaasti. Piloxing kehittää erityisesti tasapainoa ja kehonhallintaa. Piloxing-tunnin aikana hiki virtaa ja rasva palaa – tunti kuluttaa 400-800kcal.

Oon innoissani uusista treeneistä ja motivaatio on taas löytynyt! Voi tätä liikunnan riemua.

Terkuin, Viivvikatariina

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Päivitystä

Heippa! Täs on ollu pari vaikeampaa päivää pikkupojan kanssa, niin herkkulakko on vähän kärsinyt.. Huoh. Jotenkin motivaatio ihan kadoksissa. Tarvisin jonkun tsemppaajan joka laittais muhun vauhtia ja kieltäis menemästä herkkukaapille. Eikä paljon auta, että mies sanoo vaan "jos on ollu raskas päivä niin kyllä sä vähä karkkia voit syödä".. Oon siis todellinen lohtusyöjä. Heti kun on vähän vaikeempi, huonompi, raskaampi tai väsyneempi päivä niin mun tekee mieli lohduttautua mättämällä kaikki maailman paskaruoka suuhuni. Pitäis päästä tavasta eroon lopullisesti.

Oon mä sentään hyvääkin ruokaa syöny. Salaatteja, rahkavälipaloja, runsaasti kasviksia, puuroa. Eilen kokeilin jotain uutta: tomaattia, avokadoa ja hippusen suolaa päälle. Ajattelin et olis hyvä kombo, mutta en tykännyt sitten yhtään! En tiedä mikä siinä tökki, mutta ihan vilunväreet meni ympäri kehon joka lusikallisella. Pettymys.


Viime viikko meni lenkkeillessä ja keskiviikkona käytiin taas vauvatanssissa. Siellä on jokakerta yhtä mukava käydä, ja ainakin tähän asti kaikki on mennyt hyvin pikkupojan suhteen. Ei siis itkuja tai pulautuksia tunnin aikana. Torstaina lenkkeiltiin uusia reittejä pitkin, ja vähän eksyttiinkin. Eksymisen ansiosta lenkki sai ennätyspituuden: 9,15km! On muuten tosi virkistävää välillä vaihtaa lenkkireittiä, poiketa siitä jokapäiväisestä tutusta ja vähän tylsästä ;) 



 
Kuvatodisteita siitä, että jotain on tälläkin viikolla tehty..

Terkuin, Viivvikatariina

tiistai 2. syyskuuta 2014

Kohtuus kaikessa

Kohtuus kaikessa, ei toimi mun kohdalla. Ainakaan kun on kyse ruuasta. Mä oon enemmänkin kaikki tai ei mitään -tyyppi. Viikonloppuna meni kaikki. Vaikka viime viikolla päätin herkkupäiväksi sunnuntain, eihän se tietenkään niin toiminut. Perjantaina leivoin mustikkapiirakan kaurapohjalla kun oltiin pikkupojan kanssa mummilassa yökylässä. Lauantaina leivoin kotona samanlaisen mustikkapiirakan. Sunnuntaina anoppi leipoi mustikkapiirakkaa. Siinä sivussa sitten jo lauantaina leffaa katsellessa mätin suuhuni kauheat kasat karkkia ja suklaata. Arvatkaa vaan kenellä on ruokamorkkis ja mustikkapiirakka-överit.

Kauraisen mustikkapiirakan ohje täältä.
Koska ilmiselvästi herkkupäivä ja lupa herkutella ei toimi mulla, päätin aloittaa taas herkkulakon. Totaalikieltäytymisen. Aijon olla kokonaan ilman herkkuja ainakin syyskuun ajan. Kun kieltäydyn hyvästä kokonaan, mun on helpompi pysyä päätöksessäni. Toi herkkupäivä ei vaan toimi, sillä sitten ajattelen että jokatapauksessa syön huomenna herkkuja, niin voinhan jo tänään napata muutaman karkin. Eikä se ikinä jää siihen muutamaan. Oikeasti oon ehkä enemmänkin koukussa siihen naposteluun, siis siihen tapaan enkä oikeasti niihin herkkuihin. Sama juttu oli kun vuosi sitten lopetin tupakoinnin; tavasta luopuminen oli vaikeampaa kuin itse aineesta luopuminen. Silloin taisin korvata tupakan tikkareilla, ja juurikin muulla napostelulla. Milläs korvaisin nyt napostelun?

Kuukausikin vaihtui. Mulle uuden kuukauden alkaminen on aina hyvä ajankohta tehdä uusia päätöksiä. Uusi kuukausi on aina uusi alku. Silloin voi aloittaa alusta. Käyn aina maanantai-aamuisin puntarilla. Eilen paino oli noussut melkein kilon. Siitä motivoituneena päätin, että syyskuussa alan tehdä töitä tosissani. En malta odottaa ensi viikkoon, silloin mulla alkaa ohjatut tunnit 4x/viikko! Ihanaa, tervetuloa syyskuu!

Terkuin, Viivvikatariina